15.6.2016

Miltä Vancouver vaikutti?

Kuka voi myöntää etteikö potisi kovaa matkakuumetta? En usko ketään joka väittää etteikö tekisi nyt mieli lähteä lomalla avartamaan maailmaa ja omaa maailman kuvaa. Se tekee hyvää: niinhän tjäreborgin mainos taisi myös mainostaa.

Itselläni kun on välillä pahana tapana vähän muistella vanhoja niin tämä kesäkuu on pyhitetty vanhojen reissujen muisteluille. Nimittäin on useammasta viime reissusta jääny postaukset kirjoittamatta. Viime kesänä vietin huikeat 10 päivää Itävallassa ja olen vain murto-osan siitä reissuta vasta kuvia julkaissut. Lisäksi viime maaliskuussa käväsin työmatkalla Vancouverissa. Kohde ei ennen työmatkaa ollut aikaisemmin edes mielessä käynyt. Olen kyllä aina haaveillut Kanadan luonnosta, mutta Vancouver yllätti minut täysin positiivisesti. Upea paikka kerta kaikkiaan.

Kanadassa olisi selvästi paljon muutakin nähtävää :P
Näin idästä länteen matkustaessa jetlag on oikeastaan ihan hyvä puoli. Sitä tulee herättyä ilman herätyskelloa jo 5 aikoihin, käy pyörähtämässä salilla, syö aamupalan ja lähtee töihin kipuamaan. Työpäivät menevät joutuin, mutta kun ilta lähestyy niin väsymys lyö tajunnan kokonaan. Monena iltana meinasi niin käydä ettei edes päivällistä olisi kerennyt syömään, kun teki vain mieli mennä jo nukkumaan. Eräänä iltana kello 7 aikaan tulin hotellille, hyppäsin sänkyyn läppäri kourassa ja haaveilin kirjoittavani sähköposteja työkavereilleni Suomeen. Haavetta vain. Nukahdin jo ennen kuin läppäri oli kerennyt edes käynnistyä. Kahentoista aikaan yöllä heräsin ja kävin hampaat pesemässä, sammuttamassa valot ja jatkoin uniani.




Hotelli sijaitsi Richmondin alueella, joka oliskin aasialaisten asuttama alue. Tämä ei kyllä minua yhtään haitannut, koska erittäin loistavia ruokapaikkoja oli ihan hotellin kulmilla. Reissun aikana tuli erittäin hyvin tutustuttua aasialaiseen ruokakulttuuriin ja tätä olenkin Suomessa jäänyt taas kaipaamaan.

Hotelli sijaitsi suht lähellä lentokenttää ja työpaikkaa, mutta lisäksi vieressä kulki paikallinen metro eli Skytrain. Sillä olisi helposti päässyt lentokentälle, mutta enimmäkseen sillä kuljettiin viikonlopun aikana vain keskustaan. Hinta taisi olla n. 1,70€/krt, joten hintakin oli ihan sopusuhtainen.




Richmond - Skytrain



Stanley Parkista löytyi mm. toteemipaaluja



Lauantaina säntäsinkin ensimmäisenä Stanley Parkkiin. Kyseinen puisto sijaitsee ihan keskustan tuntumassa ja on kooltaan sen verran suuri, että sen läpi tutkimiseen olisi ehdottomasti tarvinut pyörän. Jalkapatikalla pääsi vain pienen osan puistosta tarkastelemaan, kun olin kuitenkin suunnitellut paljon muitakin paikkoja katsastettavaksi sille päivää. Stanley Parkissa sijaitsi myös Vancouverin akvaario, johon aluksi olin innoissani suunnitellut meneväni. Nimensä mukaisesti ajattelin, että siellä olisi paljon pieniä mereneläviä nähtävällä ja kuulema tuotot menisivät meren tutkimustarkoitukseen. Muuten hyvä tarkoitus, mutta kun kuulin että sisällä oli myös jonkin sortin valaita niin heti kieltäydyin menemästä paikkaan. En ikinä voisi antaa tukeani sellaiselle taholle, joka pitäisi valaita altaassa. Ne eivät sellaista ansaitse.

Kaksi kerroksinen Victoria Secret kauppa






Totta kai näin isossa kaupungissa tuli myös kierrettyä kauppoja. Niitä kun kerrankin oli ja niin paljon erilaisia ettei tienyt edes mistä aloittaa. Shoppailussa piti aina vain se muistaa, että hinnoista puuttui arvonlisäverot. Tämä ymmärtääkseni johtuu siitä, että arvonlisäverot ovat osavaltiokohtaisia. Vancouverissa vero taisi olla 10 % tienoilla. Lisäksi joissakin kaupoissa oli pelkästään hinnat Amerikan dollareissa, jolloin minulla meni jo laskupää sekaisin. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain myös kuulla, että luotolla maksaminen on ulkomailla halvempaa, mutta että myös luotoissakin oli vielä eroa. Tämä ero ei ollut kovin suuri, mutta työkaverin kanssa kun maksettiin hotellit omilla luottokorteilla niin tässä huomattiin monen euron ero.

Kaupungilla tuli paljon vain pyörittyä ja hengailtua. Olihan isossa kaupungissa paljon ihmeteltävää. Vuoristo vilkkui aina jonkun talon takaa, ilmasto vaikutti enemmän välimeren tyyliseltä kuin olisin osannut odottaa ja koko kaupungista tuli hyvin vahvasti mieleen amerikkalaiset elokuvat ja sarjat. Aivanko siellä muka joskus aikaisemminkin olisi tullut oltua. Vancouver on oikeastaan hyvinkin suosittu elokuvakaupunki, jossa paljon tuotetaan ja kuvataan elokuvia ja sarjoja. Ei nyt tietenkään Hollywoodin kaltainen elokuvakaupunki ole kyseessä.

Suuri nähtävyys Vancouverissa: höyryllä toimiva kello! Kello on rakennettu kyseiseen paikkaan vuonna 1977, jolloin kyseinen insinööri on halunnut osoittaa kuinka monipuolinen höyryvoima on. Kuinka paljon parempi paikka maailmakin olisi, jos autot toimisivat mielummin höyryllä kuin öljyllä... Raha ratkaisee.








Sunnuntaina lähdin pistäytymään Granville Islandilla. Paikallinen henkilö neuvoi juuri minua sinne menemään: tulet varmana pitämään paikasta. Niinpä minä menin, mutta en kuitenkaan hänen ohjeidensa mukaan. Kartalta paikka ei näyttänyt sijaitsevan liian kauakana metrosta, joten päätin kävellä - tihkusateessa. Aluksi en heti ymmärtänyt mitä erityistä tässä saaressa (kyllä se enemmän niemi oli kuin saari) oli minulle. Ihan kivat näkymät kaupungille päin ja markkina paikka, josta sai kaikkea tuoretta ruokaa. Sitten ymmärsin, miksi se oli juuri minulle sopiva paikka - matkamuistomyymälät. Olimme yhdessä käyneet keskustassa eräässä liikkeessä, jossa oli myytävänä puusta kaiverrettuja alkuperäiskansan eli intiaanien perinnetyylisiä veistoksia. Olin ihan myyty. Käden jälki oli upeaa, mutta tyyli myös aavistuksen verran muistutti saamelaisten käsitöitä. Totta kai, koska molemmat kansat arvostavat luontoa ja luovat paljon taidetta luontoa hyödyntäen ja ihaillen. 

Alkuperäiskansan perinteen tyylisiä tuliaisia
Perinteistä vaahterasiirappia tuliaiseksi
Yhteenveto Vancouverista ja Kanadasta:

- Länsimaalainen ei sinänsä huomaa Suomessa ja Kanadassa paljoa eroa. Suuri plussa kanadalaisissa on se, että ne ovat suomalaisten tapaan hyvin luontoa rakastavaa kansaa ja jotka viettävät paljon ulkona aikaa. Yksi syy Vancouverin räjähdysmäiseen kasvuun on juuri se, että se pystyy tarjoamaan monipuolisia harraste mahdollisuuksia. Vuorikiipeilyä, purjehdusta, kalastusta, laskettelua, hiihtoa, maantiepyöräilyä yms. Vaihtoehtoja löytyy ja kaikki hyvin läheltä.

- Kortilla pärjää. En tälläkään kertaa nostanut tai vaihtanut rahaa, koska niin visa electorni kuin mastercard toimi joka paikassa.

- Vancouverin tai ison kaupungin etuja on ehdottomasti monipuolinen ruokakulttuuri. Miltein joka päivä tuli käytyä joko ruokatorilla tai ravintolassa syötyä ja valinnan vaikeus kyllä aina iski. Tällainen 'food court' - ruokatorin kaltaista toimintaa ehdottomasti kaivataan Ouluunkin. Yrittäjällä olisi vain oma pieni keittiönsä ja tiskinsä, jossa omanlaista ruokaa voisi myydä. Sitten kaikkien yrittäjien/ravintoloiden käytössä olisivat yhteiset pöydät missä voisi syödä ruokansa. Ainakin uskoisin, että tämän tyylinen vaihtoehto olisi yrittäjille paljon pienempi kynnys, kuin oman ravintolan vuokraaminen.

Kokonaisuudessaan pidin paljon Vancouverista ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että ainakin Kanadaan on tulevaisuudessa päästävä. Kanadan vuoristot ja luonto tarjoavat niin paljon nähtävää, että taivas olisi vain rajana. Olisinpa opiskeluaikana tajunnut lähteä Kanadaan vaihtoon...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja otethaan ilola vasthaan! Piipahan toistekki kathoon mitä täältä löytyy - vastavierailulle jouvan aina tulheen. :)