Treeniloki 2015 - Tavoitteet vuodelle 2016

Olen HeiaHeiaan merkannut liikkumisia jo 4 vuotta putkeen ja jokaisen vuoden lopussa on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon on minkäkin lajin parissa vuosi mennyt. Tietenkin nyt olen tienyt, että pyöräilyä on tänä vuona tullut ihan mukavasti. Suurin osa kilometreistä pyörällä on kuitenkin tullut vain työmatkapyöräilystä, enkä siis ole montakaan kertaa lähtenyt pyöräilemään ihan vaan omaksi ilokseni. Toisaalta työpäivän jälkeen kun olen kotia pyöräillyt, mietin että lähtisinkö juoksemaan, salille vai pyöräilemään niin melkeinpä aina viimeinen vaihtoehto on myös jäänyt viimeiseksi vaihtoehdoksi. Pyöräilen arkena joka päivä 18km työmatkan ja ainakin reittiin olen jo melko kyllästynyt. Pyöräily töihin nyt menee jo "nollat taulussa" eli ajatukset ovat ihan jossain muualla kuin pyöräilyssä.

Toisella sijalla on kuntosali, josta en niin kauhean tyytyväinen ole. Heinä-elokuu taisi jopa mennä niin nopeaa ohi, etten muka kerennyt kertaakaan salilla käymään. Joulukuussa otin tavoitteeksi, että olisin koko vuoden saldoksi saanut 60 salikertaa, mutta niin siitä tavoitteesta taas jäätiin. Viimeisenä viikkona, kun vielä Oulussa olin, niin meni puhtaasti työpaikalla ollessa iltamyöhään. Lisäksi joulukiireet painoivat niin paljon päälle, että nukkumista piti vähentää pari tuntia että kaikki hommat sai tehdyksi. Noh, nehän on vain selityksiä ja jos olisin aiemmin tänä vuona aikaisemmin tajunnut alkaa parantamaan tulostani niin kuudenkymmentä salikertaa olisi mennyt heittämällä yli.

Hotelilta lähdössä juoksulenkille Uppsalassa

Olen sentään johonkin tyytyväinen! Nimittäin lenkkeilyyn. Viime vuonna olin ehdottomasti eniten lenkkitossut jalassa kuin minään muina vuosina. Lenkkeilyinnostus lähti liikkeelle viime tammikuussa, kun aloin salilla tutustumaan juoksumattoon. Sehän olikin melko kapistus! Aluksi tuntui tajuttoman tylsältä juosta vain paikoillaan, mutta kun telkkarista sattui tulemaan joku hyvä ohjelma niin aika menikin tosi nopeaa siinä juostessa.

Työmatkoillakin pidin hyvin kiini juoksemisesta, kun pitkän työpäivän jälkeen lähdin aina tunniksi juoksemaan joko juoksumatolle tai ulos. Vieraassa kaupungissa juokseminen pimeässä ei ole ehkä houkuttelevin ajatus, kun paikat ovat melko tuntemattomia, mutta juostessahan sitä kaupunkiin parhaiten juuri tutustuukin. En edes omista kovin huonoa suuntavaistoa, joten eksyminen ei kuulu edes mun tapoihin. Taisin myös työreissullani elämäni ensimmäistä kertaa juosta yli 15km lenkin. Se antoi kummasti lisäpotkua juoksuun.

Juoksu on myös muuttanut omaa ajatusmaailmaani. Esimerkiksi juhannuksena menin puolen yön aikaan nukkumaan, heräsin varhain ja lähdin aamulenkille. Juhannusaattona en juonut muistaakseni kuin yhden kuohuviinilasin ja nautin juhannuksesta selvinpäin. Koin, että on mukavempaa sitten päästä heti aamusta lenkille, kun potea pahaa oloa seuraavana päivänä eikä pääsisi edes juoksemaan. Juoksuun vaan jää niin helposti koukkkuun. Lisäksi se todella nopeasti nostattaa kuntoa. Ainakin aloitusvaiheessa, kun kunto ei ole ollut alunperin kovin hyvä.

Vasta neljännellä sijalla lymyilee hiihto. Nyyh.. Se on nyt kyllä mun suurin häpeäpilkku. Hiihtokilometrejä koko vuoden aikana on tullut vain 157,5km vaikka sen pitäisi olla reilusti yli 200km. En kyllä uskalla laittaa päätäni pantiksi, että edes tänä vuona pääsisin tuon haamurajan yli. Se vaatisi, että Oulussakin voisi viimein tulla kunnolla lunta maahan, saisin töistä tänä vuona viikon hiihtoloman (joka sananmukaisesti olisi mulla oikea hiihtoloma) ja että ajaisin useampana viikonloppuna pohjoiseen kuin viime vuona. Viime vuona minulla ei ollut omaa autoa, joka aiheutti sen että kävin aivan liian harvoin pohjoisessa viikonloppuna. Kuitenkin kun muistelen viime vuoden talvea ja kevättä niin kyllähän minä suurimmaksi osaksi olin suksien päällä aina kun pohjoiseen menin. Viikonlopun jälkeen hiihto kyllä aina tuntui jaloissa, joten parhaani kyllä yritin.

Treeniloki kaavio näyttää kuinka monta tuntia olen viikossa harrastanut liikuntaa. Tavoite on ollut 7 tuntia viikossa, jota vihreä viiva kuvaa. Aika monta viikkoa tuosta tavoitteesta on siis jäänyt tavoittamatta. Kaaviossa myös näkyy vihreitä plus merkkejä, jotka siis merkkaavat sairaspäiviä. Viime vuonna tuli kyllä aivan liian useasti sairasteltua. Helmikuun loppupuolella sain työmatkalla ruokamyrkytyksen ja siitä suolisto oli melko hellänä muutaman päivän. Pääsiäisenä minua vaivasi pieni flunssa, joten hiihtämään en uskaltanut mennä, mutta lumikenkäillä yritin edes vähäsen.

Toukokuussa olin varmaan enemmän sairaana kuin oikeasti terveenä. Vappuna menin palelluttamaan itseni, jonka seurauksena tuli kova kuume (parhaimmillaan taisi olla 38.8 astetta lämmintä) ja kova yskä. Teetä juotiin ja Harry Potteria katottiin vain töllöstä. Yhden päivän olin kuitenkin vain töistä pois ja kun viimein tunsin parantuneeni, niin työkaverini sai jostain flunssan ja minä tietenkin uuden flunssan häneltä. Niin sitä taas juotiin kuumaa teetä, mutta Harry Potteria ei enää katseltu, kun en alkanut taas olemaan töistä pois.

Käytän lääkkeitä hyvin, hyvin harvoin oikein mihinkään vaivaan. Jos päätä särkee, mielummin hieron niskoja, yritän ulkoilla, venyttelen ja juon paljon vettä kun vedän tabletteja naamaan. Silloin kun olen kuumeessa niin annan itselleni luvan vain levätä ja annan kropan tehdä työnsä. Kyllästyin kuitenkin jossakin vaiheessa jatkuvaan yskään, kun en saanut nukkua rauhassa, joten menin apteekista ostamaan yskänlääkettä. Virhe. Ei yskänlääkkeet ole ennenkään auttaneet eikä nytkään. Pahensi vain yskää. Parempi on vain olla käyttämättä mitään lääkkeitä.

Tänä vuona tavoitteenani on lisätä kuntosalilla käyntien määrää, hiihtokilometrejä huomattavasti enemmän ja juoksua vähintään saman verran. Uinti on parina edellisenä vuona unohtunt melkein kokonaan. Olen lapsena ollut melkoinen vesipeto, joten olisi myös mukavaa ottaa vanha harrastus uudestaan esille ja pitää sitä edes palauttavana harjoituksena.

Urheilun täytteistä kuluvaa vuotta 2016!